Lääkkeiden väärinkäyttäjä

Yli puoleen vuoteen mua ei ole uskallettu jättää yksin kotiin,

edes yhdeksi yöksi.

Muttä nyt, mä saan olla 3 yötä ilman mun vanhempia.

Tai no, ekana yönä meen iskälle, toisena siskolle ja kolmantena kaverille.

Mutta perjaatteessa...

Äiti jätti mulle neljän päivän ajaksi lääkkeitä.

Masennuslääkkeet, ahdistus- ja unilääkkeet.

Mulla on paha tapa jemmata lääkkeitäni,

kun joku ei ole vahtimassa.

Mun äiti annostelee mun lääkkeet aina,

ja myös vahtii että syön ne.

Mutta se ei koskaan tarkasta nielaisinko ne.

Poskeen vaan ja takaisin purkkiin.

Jos lasketaan yhteen kaikki tällä hetkellä omistamani lääkkeet,

mulla on yhteensä 27 ketipinoria, 5 seronilia, 4 kolmiolääkettä

+ muutama vahva särkylääke.

Mulla ei ole hajuakaan mitä teen.

Otanko vai enkö ota?

Jos nyt en ota niitä, muhun taas luotettaisiin.

Ja täytän 2 viikon päästä 18.

Kesästä tulisi ihan mahtava,

kun saisin käytännössä tehdä mitä vaan,

eikä kukaan estäisi mua,

ja muhun vielä luotettaisiinkin.

Mutta kun.....

Mulle on aivan sama minkälainen mun kesä on,

kun kuitenkin vaan haluan kuolla.

Toisaalta taas,

voisin säästää näitä lääkkeitä kesälle.

Tai kesän jälkeen?

Ja kuolla vasta sitten.

Koska tolla määrällä tuskin kuolisin,

joutuisin juomaan viinaa aika reilusti jos haluaisin jotain kunnon vaikutusta.

Jos koko kesän panttaisin mun lääkkeitäni,

niin syksyllä saisin varmasti henkeni riistettyä.

Joo niin mä teen.

En syö noita vielä ainakaan.

En osaa sanoa syksystä vielä mitään,

mutta ainakin nyt kaikki menee mulla "ihan tositosi hyvin!!"

Ps. anteeksi huono tekstin laatu, mutta jotenkin en vaan jaksa miettiä mitä kirjoitan. Kamalan levoton olo, kunhan vain tallensin ajatuksiani tänne..